Blogi
30.8.2010 - Pete Egoscuen 15 ohjeen seinätaulu oman viisauden löytämiseksi
1. Sinä tiedät mitä tehdä
2. Kaikilla on mielipide - kaikki haluavat auttaa
3. Terveysasiantuntijat haluavat auttaa sinua oireesi suhteen
4. Se on vain lyhyen aikavälin vastaus - koska oire ei ole vastaus, eihän?
5. Keho muuttuu ja sopeutuu ympäristöönsä
6. Sinä tiedät mitä tehdä
7. Luota itseesi yli kaiken
8. Päivässäsi ei ole riittävästi aikaa
9. Muodosta suunnitelma tietäen, että sen lopputulos on positiivinen
10. Suunnitelma on luottaa ja hoitaa oireen syytä - ei ainoastaan oiretta
11. Kehosi kertoo toimiiko suunnitelmasi
12. Luota itseesi
13. Sinä tiedät enemmän itsestäsi kuin kukaan muu maailmassa
14. Sinä tiedät mitä tehdä - vaistosi tietävät
15. Kohdat 1-15 tuovat sinulle parhaan mahdollisen lahjan - mielenrauhan
Janne
26.8.2010 - Urheiluvammojen syyt ja menestymisen kulmakivet
Huipulle pääseminen urheilussa vaatii lahjakkuuden lisäksi kovaa työtä - erityisesti yksilölajeissa, joissa raaka fyysinen suorituskyky tai hienomotorinen osaaminen tai näiden yhdistelmä määrä yleensä suoraan sijoitukset. Tarvittavaa työmäärää vain on vaikea tehdä, jos elimistö ei sitä kestä syystä tai toisesta. Viime vuosina erityisesti naisyleisurheilumme taso on ollut laskusuhdanteessa, ja monella kärkinimelläkin tulostaso on joko laskenut tai pysynyt ennallaan. Kaikkia syitä taustalla en voi tietenkään ulkopuolisena tietää, mutta sen tiedän, että valtaosalla on ongelmia loukkaantumisten tai jatkuvien kroonisten pikkuvaivojen kanssa. Nämä varmasti haittaavat täysipainoista harjoittelua sekä fyysisesti että psyykkisesti. Fyysisesti siten että kipu estää tehojen irtiottoa, ja psyykkisesti siten että pelko kivusta tai vakavammasta loukkaantumisesta pitää tehot alitajuisesti matalammalla tasolla (ei edes uskalleta harjoitella kovaa). Kun jokaisen kesän jälkeen käytetään kuukausi pari kauden mittaan kertyneitä vaivoja hoidellessa (parhaat sankarimme vierailevat leikkuupöydällä joka syksy), joudutaan seuraava harjoituskausi aloittamaan niin rapakuntoisena, että seuraava harjoituskausi kuluu parhaassakin tapauksessa entisen kuntotason löytämiseen. Näin lahjakkaankin urheilijan kehitys tyssää tai lähtee laskuun. Muutaman vuoden näin päätään seinään hakattuaan tulee helposti tehtyä myös lopettamispäätös liian aikaisessa vaiheessa.
Kuvan pikajuoksija näyttää ensisilmäykseltä hyväkuntoiselta urheilijalta, mutta jos katsomme yhtään kuormanivelten (nilkka, polvi, lonkka, olkapää) asentoa suhteessa toisiinsa, on selvää ettei rakennelma ole tasapainossa. Hartioissa ja lantiossa on kallistumia sekä kiertoja. Eniten silmiin pistää nykyisin huimaa vauhtia nuorison keskuudessa yleistyvä virheasento: lonkkanivelen sisäkierto yhdistettynä polven (sääriluu suhteessa reisiluuhun) ulkokiertoon. Tämän näkee parhaiten kun katsoo mihin suuntaan polvilumpio osoittaa (sisään) ja mihin jalkaterä osoittaa (ulos). Kyseisen urheiiljan tapauksessa tämä virheasento on vielä selkeästi pahempi oikealla puolella. Mikä mättää?
Hyvin monesti taustalla on häiriö lapsuuden kehitysvaiheissa eli liikkuminen on lähtenyt väärille urille jo ennen urheilun aloittamista. Yleisin tällainen häiriö lienee konttausvaiheen jääminen kokonaan väliin tai liian lyhyeksi johtuen liian innokkaista vanhemmista, huonoista konttausympäristöistä, kenkien käyttämisestä tai jostakin muusta syystä, mikä on pitänyt lasta liikaa paikoillaan tai jopa estänyt harrastamasta tutkimusmatkailua nelivedolla ympäri taloa/pihamaata. Tärkeät hartioita, keskivartaloa ja lonkkaniveliä tukevat sekä liikuttavat lihakset ovat jääneet heikoiksi. Kun tällainen lapsi nousee seisomaan, pitää nivelet kuitenkin tukea jollakin tavalla tai muuten tulee mustelmia. Lapsi ottaa käyttöönsä ne mitä käytettävissä on, mukaanlukien passiiviset rakenteet kuten nivelsiteet. Tyypillisiä heikon tukilihaksiston kompensaatioita ovat polvien kiertyminen sisään sekä taipuminen yhteen ja yliojentuminen (seisominen nivelsiteiden varassa).
Kuvan henkilön tyyppiset virheasennot kertovat nivelten epävakaudesta (niitä ympäröivät tukilihakset ovat laiskoja). Tämä johtaa siihen että rajuissa ponnistuksissa, kuten vaikkapa pikajuoksussa, epävakaisiin niveliin kohdistuu ylimääräistä kuluttavaa kiertoa ja vääntöä, mutta lisäksi osan lihaksista viettäessä kissanpäiviä, joutuu osa liian kovalle rasitukselle. Seurauksena on tyypillisiä kroonisia rasitusvammoja, kuten säärten kipeytymistä (penikkatauti), polvien alueen erilaisia ylirasitustiloja (hyppääjän polvi, bakerin kysta, juoksijan polvi, jne.), pääliikuttajalihasten (mm. etu- ja takareidet) revähdyksiä ja monia myös esim. juoksutekniikan omituisuuksia (lantion ja ylävartalon voimakas kiertoliike, jalan heilahdusliikkeen toispuoleisuudet, käsiliikkeen epäsymmetrisyys yms.)
Vaikka lahjakkuus on monen mielestä osaltaan myös sitä, että kudokset kestävät paremmin rasitusta, ei tämä mielestäni pidä paikkaansa. Monet huippu-urheilijat kärsivät loukkaantumisista enemmän kuin heidän tarvitsisi juuri siksi, että heidän kehonsa ei toimi optimaalisesti. He ovat kehittäneet lajispesifisiä kompensaatioita, käyttävät hyväkseen ylivertaista urheilullista lahjakkuuttaan ja nauttivat päivittäin kallista terapiaa näiden yli päästäkseen. Varjopuolena seuraa silti koko ajan vaaniva vakavan loukkaantumisen uhka ja uran ennenaikainen päättyminen. Huonoa tuuria vai perusasian unohtuminen valmistautumisesta?
Janne
16.8.2010 - Ruoka-allergiat ja yliherkkyydet
Ruoka-allergiat ja yliherkkyydet eri ruoka-aineille aiheuttavat monelle nykyään ongelmia, koska ihmisten elimistö ei ole sopeutunut hyödyntämään monia nykyaikaisia ruokia optimaalisesti. Onko sinulla joitakin näistä oireista?
1. Heikentynyt unenlaatu - heräät aamulla väsyneenä ja jopa keskellä yötä, etkä tahdo saada uudelleen unen päästä kiinni. Aamulla herätessäsi silmien alla on sinertävät pussit. Nämä ovat merkkejä siitä, että munuaiset ja maksa ovat rasituksen alla epäsopivan ruoan vaikutuksesta, verensokeri laskee liian alas yön aikana tai immuunijärjestelmäsi käy jostain muusta syystä ylikierroksilla yöllä.
2. Himot - mielesi tekee jotakin tiettyä ruokaa tai ruoka-aineryhmää, jos et ole saanut sitä muutamaan päivään. Ristiriitaista tässä on se, että monesti olet yliherkkä tai allerginen tällaiselle ruoka-aineelle.
3. Selittämättömät lihas- ja nivelkivut, mahakivut jne. - joskus esim. selkäkipu voi olla heijastekipua tulehtuneesta sisäelimestä. Tiettyjä kemiallisia yhdisteitä sisältävien ruoka-aineiden syömisen tiedetään myös lisäävän suoliston läpäisevyyttä, jolloin esim. niveliin voi kulkeutua proteiineja, jotka laukaisevat autoimmuunireaktiona tulehdusreaktion. Vatsan liikahappoisuus ja närästys ovat mitä todennäköisimmin merkkejä yliherkkyydestä jollekin ruoka-aineelle, ilmavaivoista ja turvotuksesta puhumattakaan.
4. Väsymys ja hidastunut palautuminen liikuntasuorituksesta - olo on väsynyt tai mielialassa on jatkuvia ylä- ja alamäkiä. Liikuntasuorituksen jälkeen lihakset kipeentyvät herkemmin.
5. Häiriöt virtsarakon toiminnassa ja ummetus/ripuli - virtsaaminen on harvempaa tai hitaampaa, suolen toimintaan tulee epäsäännöllisyyttä: on joko ummetusta tai ummetus ja ripuli vaihtelevat.
6. Iho-ongelmat - finnit, kutinat, ihottumat, jne. Ihon kunto heijastelee yleensä hyvin vatsan ja suoliston kuntoa, joten kaikki ihotulehduksiin yms. viittavat tilat saavat monesti alkunsa suoliston häiriöstä.
7. Näköhäiriöt - näkökyvyn heikentyminen. Ruoansulatuskanava ja näkökyky kilpailevat samoista energiaresursseista. Verensokerin heilahtelut vaikuttavat voimakkaasti näkökykyyn.
8. Ahdistuneisuus, mielialavaihtelut, masennus ja maanisuus - kun syöt ruokaa, jolle olet yliherkkä, elimistö reagoi yleensä kiihtymistilalla, jota seuraa vastaava romahdus. Tästä seuraa helposti riippuvuuskierre.
9. Negatiivinen ajattelu - terve mieli terveessä kehossa ja päin vastoin.
10. Apaattisuus - jos olet jo vuosikausia ollut kuuntelematta elimistösi antamia viestejä, olet menettänyt kiinnostuksesi omaan terveyteesi. Kuljet tavallaan automaattiohjauksella välttäen vain suurimmat henkeäsi välittömästi vaarantavat kuopat. Tästä tilasta nousemiseen vaaditaan jo suuria ponnisteluita, joten monesti tällaista henkilöä on erittäin vaikea auttaa elämäntapojen muutoksissa.
Seuraavaksi helpoimmat ja tehokkaimmat strategiat edellä mainittujen oireiden korjaamiseksi:
1. Jätä pois ruokavaliostasi tai korvaa terveellisemmällä vaihtoehdolla: valkoinen sokeri, prosessoitu suola, lehmän maito ja prosessoidut viljat. Aloita korvaamalla valkaistu sokeri raakaruokosokerilla tai hunajalla, pöytäsuola merisuolalla ja valkoinen vehnä gluteenittomilla tuotteilla, mutta pyri asteittain pääsemään kokonaan irti (vähintään 90 % ajasta) makeutusaineista, maitotuotteista ja kaikista viljoista. Maito ei ole erityisen terveellistä valtion terveyspropagandasta huolimatta mm. sen insuliinia voimakkaasti kohottavan vaikutuksensa vuoksi, ja viljat sisältävät haitallisen gluteenin lisäksi myös monia ravintoaineiden imeytymistä tehokkaasti estäviä haitta-aineita (fytaatit).
2. Pidä ruokapäiväkirjaa johon kirjoitat ylös myös muutokset oireissasi - pistä merkille muodostuvat kaavat: kun syöt esimerkiksi kaurapuuroa ja ruisleipää aamupalaksi, kärsit närästyksestä lounaaseen mennessä TAI kun syöt perunaa tänään, niin huomenna pää on kipeä TAI kun syöt jäätelöä iltapalaksi, seuraavana päivänä juoksulenkillä henkeä ahdistaa.
3. Jos et ole varma mikä ruoka-aine aiheuttaa oireita, kokeile jättää ruoka-aineita yksitellen pois vähintään 3-4 päiväksi ja pane merkille muutokset oireissa. Jatka kokeilua kunnes löydät syyllisen.
Janne
11.8.2010 - Keskisalo jälleen loukkaantuneiden kirjoissa
SUL uutisoi 27.7.2010: "3000 metrin estejuoksija Jukka Keskisalo ei puolusta Euroopan mestaruuttaan Barcelonassa tänään alkaneissa yleisurheilun EM-kilpailuissa. Keskisalo kärsii alaselän vammasta, joka estää juoksemisen käytännössä täysin." Ensimmäiset ajatukset, jotka tulivat tuota lukiessani mieleen: 1) onko kyse oikeasti edes vammasta (kuten akuutti välilevyn pullistuma) ja 2) vaikka olisikin, niin mikä sen on aiheuttanut?
Jukka: "Selkä kipeytyi Lapinlahden Eliittikisoissa enkä ole pystynyt sen jälkeen juoksemaan ollenkaan. Pakaralihaksen ja alaselän kiinnityskohdassa on kova kiputila, joka estää täysivauhtisen juoksemisen kokonaan."
Kuulemani mukaan selkä on oireillut jo useasti aiemminkin, joten kyse on kroonisesta vaivasta, ei siis niinkään akuutista vammasta (kuten uutisoinnista olisi voinut päätellä). Miksei kaikkia ennaltaehkäiseviä toimia ole siis tehty oireen taustalla olevan syyn korjaamiseksi? [Edit: viimeisimmän tiedon mukaan Jukan selästä löytyi rasitusmurtuma. Selkään on siis kroonisesti kohdistunut virheellistä liikettä harjoittelun aikana, joka on vähitellen väsyttänyt luukudoksen ja saanut aikaan rasitusmurtuman.]
Jukka: "Olemme valmentajani Ismo Hämäläisen sekä lääkärin ja fysioterapeuttien kanssa kokeilleet kaikki käytettävissä olevat keinot puudutusta myöten, mutta mikään ei ole auttanut."
Hmmm... korjaisin tuota lausetta: ...kokeilleet monet käytettävissä olevat oireen hoitokeinot... Mikään ei ole auttanut, koska oireen syy on todennäköisesti edelleen valloillaan.
SUL: "Keskisaloa aiemmin tänä kesänä vaivannut varvasvamma on nyt ilmenneeseen uuteen vammaan nähden vastakkaisella puolella juoksijan kehoa."
Jukka: "On mahdotonta sanoa, onko vammoilla yhteyttä toisiinsa. On tietysti luonnollista että kun yhtä paikkaa varoo ja yrittää silti vetää täysillä, niin usein siinä toinen paikka kipeytyy. Myös alaselkä on vaivannut minua aiemmin urallani, mutta hieman eri tavalla."
Jukka hieman kyllä kommentoi tässä ristiriitaisesti asiaa. Vasen ja oikea aivopuolisko haluaisivat tehdä yhteistyötä, Jukka haluaisi luottaa oman elimistönsä antamiin signaaleihin, mutta vasen aivopuolisko ja lääkärin auktoriteetti vie taas voiton: fokus palaa oireeseen, eikä sen syytä mietitä. Tässä syy vammakierteen jatkumiselle: lääkärit ja fysioterapeutit keskittyvät koulutuksensa pohjalta hoitamaan oiretta, ja jos urheilija ei aktiivisesti etsi myös ratkaisua oireen syyn korjaamiselle, tulos on tässä.
Totta kai oireilla on yhteys toisiinsa (sisimmässäsi olet siis oikeassa Jukka, älä anna toisten häiritä ajatteluprosessiasi). Nyt tärkeä kysymys kuuluukin: miksi? Miksi vastakkainen jalkaterä kipeentyi? Miksi selkä kipeentyi? Mikä yhteys näillä on? Muistaakseni Jukan oikea jalkaterä kääntyy ulospäin enemmän kuin vasen, mikä on merkki lonkkanivelen epävakaudesta tällä puolella. Uloskääntyneen jalkaterän yli rullaava juoksuaskel muuttuu, ja mikä tärkeintä: juoksun ollessa luonteeltaan symmetristä eteenpäin suuntautuvaa likkumista, toispuoleinen askel aiheuttaa joka tapauksessa kompensaatioita lantion, lannerangan ja hartioiden alueelle (Jukalla esim. oikea hartia on juostessa selvästi alempana kuin vasen). Muuten juoksu lähtisi kääntymään suoraviivaisesta etenemisestä kaartavaksi. Nämä kompensaatiot ovat alaselän ajoittaisen kipeytymisen syynä. Jalkaterävaivat ovat jalkaterän ja lantion virheasentojen syytä, jolloin askelkontaktin aikainen isku kohdistuu epätasaisesti päkiän alla, Jukka viettää kauemman aikaa toisen (voimakkaamman) jalkansa päällä ja/tai epävakaan lonkan vaikutuksesta iskunvaimennus ei ulotu koko kineettiseen ketjuun, vaan jalkaterän/nilkan nivelet ja pehmytkudokset tekevät liikaa töitä.
Jukka: "Olen juuri nyt äärettömän pettynyt mutta yritän tehdä huoltavaa harjoittelua siinä toivossa että pääsen vielä loppukaudesta juoksemaan. On vaikea hyväksyä ajatusta että taas yksi vuosi menisi kokonaan hukkaan."
Ymmärrän pettymyksen, mutta toisaalta mitään ei ole menetetty (EM-kisoja lukuunottamatta). Oikeilla ärsykkeillä selkäspasmi on mahdollista rentouttaa ja elimistön tasapaino palauttaa niin, että loppukausi on vielä aikaa tehdä tuloksia. Oikeilla tarkoitan tässä: ei niillä vanhoilla, joita tähän asti on käytetty. Kaikkia keinoja ei ole kokeiltu, koska esim. minullekaan ei ole yhteydenottoa Jukalta tullut.
SUL: "Estejuoksun Suomen ennätyksen viime kaudella juossut Keskisalo on kärsinyt loukkaantumisista kausilla 2004-2005 ja 2007-2008. Urallaan hän on voittanut Euroopan mestaruuden vuonna 2006 ja sijoittunut MM-kilpailuissa kahdeksanneksi vuonna 2009 ja yhdeksänneksi vuonna 2003."
Jo tästä historiasta näkee loistavasti nykyisen systeemin toimivuuden: tuloksia tulee parhaassa tapauksessa joka toisella kaudella. Miksi? Koska levolla ja oireen hoitamisella ei saavuteta mitään muuta kuin se, että päästään aloittamaan vammautumisprosessi alusta. Virheellisesti toimiva elimistö on kuin tapahtumistaan odottava onnettomuus. Tästä kierteestä on mahdollista päästä pois, mutta vain muuttamalla lähestymistapaa laastariajattelusta ennaltaehkäisyyn.
Laastariajattelu:
Kun joku kaatuu polvilleen ja polveen tulee haava, siihen laitetaan laastari. Parantaako laastari haavan? Ei. Elimistössä aktivoituu välittömästi ihon rikkoonnuttua tapahtumaketju, joka tyrehdyttää vuodon, sitoo haavan ja paikkaa sen arpikudoksella. Keho siis itse parantaa haavan. Laastari toimii vain suojana haavan päällä, jotta tämä prosessi voi rauhassa toimia ilman keskeytystä esim. hankauksesta vaatetuksen kanssa. On siis tärkeä muistaa, että laastariajattelussa ei anneta liiaksi kunniaa parantumisesta laastarille, eikä haavan syyksi ajatella suojaavan laastarin puutetta (kaatuminenhan sen haavan aiheutti). Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta näin laastariajattelussa ajatellaan, vaikka kyse olisi oirehtivasta alaselän fasettilukosta. Laastari tähän olisi esim. fasettilukon manipulaatiohoito, jolla kipu monesti helpottaa. Kipu ei kuitenkaan helpota koska fasettilukkoa manipuloitiin (liikutettiin eri asentoon), vaan koska uudessa asennossa ympäröivien lihasten spasmit pääsevät rentoutumaan ja ranka palaamaan parempaan asentoon. Fasettilukko ei myöskään syntynyt manipulaation puutteesta, vaan silläkin oli jokin syntymekanismi. Yleensä tämä mekanismi ei edes ole mikään traumaattinen onnettomuus, vaan mikä tahansa arkipäiväinen ja normaalisti toimivalle elimistölle helppo tehtävä, kuten pudonneen kynän poimiminen lattialta. Syy oli siis siinä, etteivät alaselän pienet fasettinivelet olleet tuettuina oikealla tavalla yksinkertaisen liikkeen aikana johtuen virhetoiminnasta. Syy oli siis syvemmällä kuin mihin laastari (tässä: manipulaatio) kykenee koskaan vaikuttamaan. Kolmas laastariajattelun muoto on lääke- ja lisäravinneteollisuuden meihin iskostama tapa liittää jokin aine tai ravinne tiettyyn oireeseen tai tilaan. Kalsiumia luille, statiinia korkealle kolesterolille, aspiriinia päänsärkyyn, kipugeeliä hartiajumiin, C-vitamiinia flunssaan tai magnesiumia lihaskramppeihin. Syy on näissäkin esimerkeissä syvemmällä kuin mihin laastari (tässä: pilleri) voi vaikuttaa: ravitsemuksen heikko laatu tai määrä, huono ryhti, liian kiireinen elämäntapa tai jokin muu miljoonista eri syistä. Korjaamalla syyn voi laastarin käytöstä silti olla hyötyä, mutta et joudu elämään jatkuvasti uusia laastareita itseesi liimaten, vaan voit ottaa nykyiset vähitellen pois elimistön omien korjausmekanismien huolehtiessa terveyden palauttamisesta ja ylläpitämisestä.
Janne
Selaile vanhoja blogimerkintöjä kuukausittain:
Lokakuu 2010
Syyskuu 2010
Elokuu 2010
Heinäkuu 2010
Kesäkuu 2010
Toukokuu 2010
Huhtikuu 2010
Maaliskuu 2010
Helmikuu 2010
Tammikuu 2010
Joulukuu 2009
Marraskuu 2009
Lokakuu 2009
Syyskuu 2009
Elokuu 2009
Heinäkuu 2009
Kesäkuu 2009
Toukokuu 2009
Huhtikuu 2009
Maaliskuu 2009
Helmikuu 2009
Tammikuu 2009
Joulukuu 2008
Marraskuu 2008
Lokakuu 2008
Syyskuu 2008
Elokuu 2008
Heinäkuu 2008
Kesäkuu 2008
Toukokuu 2008
Huhtikuu 2008
Maaliskuu 2008
Helmikuu 2008
Tammikuu 2008
Joulukuu 2007
Marraskuu 2007
Lokakuu 2007