Käyttäjänimi: Salasana:

Tervetuloa Tasapainopisteeseen!

Jos kärsit tuki- ja liikuntaelimistön kivuista tai fyysistä rajoitteista - tai haluat parantaa suorituskykyäsi - olet tullut oikeaan osoitteeseen. Egoscue-menetelmällä voit palauttaa kehoosi tasapainon sekä päästä tavoitteisiisi turvallisesti ja pysyvästi ilman lääkkeitä, leikkauksia tai manipulaatiohoitoja.

Lue lisää...

Blogi

25.5.2008 - Kesä lähestyy
Tasapainopisteen palvelut ovat käytettävissä läpi kesän, vaikka olenkin reissun päällä aika tiuhaan tahtiin. Sopiva aika löytyy varmasti viikon varoitusajalla. Olen suunnitellut ottavani vastaan taas vanhoja ja miksei uusiakin asiakkaita myös Oulaisissa ollessani. Tällä hetkellä suunnitelmissa olisivat seuraavat päivämäärät Pohjois-Pohjanmaalla:
16.-20.6.
7.-11.7.
14.-19.7.

Elokuun ajat myöhemmin. Muutokset ovat mahdollisia myös muihin aikoihin, joten soita ja varmista viimeisin tieto. Otan myös taas vastaan hieronta-asiakkaita (tunti 25 € ja kaksi tuntia 45 €), ja mikäli haluat päästä sisälle Egoscue-menetelmään, tarjoan nyt kolmen käynnin aloituspakettia kesähintaan 169 € (norm. 187 €) Käytä siis kesäloma omien rajoitteiden ja kipujen hoidossa hyödyksi, äläkä odota syksyn viimoja.

Janne

20.5.2008 - Kipu ei kerro viasta ja voima ei kerro toiminnallisuudesta
Monelle suurin este terveyden saavuttamisessa on luja usko siihen, että kipu kertoo kudosvauriosta, joka pitää korjata leikkaamalla tai lääkitsemällä muulla tavoin. Selkäkipuiset perustelevat kipuaan välilevyn pullistumilla, olkapääkipuiset kiertäjäkalvosimen repeämillä ja polvikipuiset kierukkavaurioilla. On totta että uudet tarkat kuvantamismenetelmät ovat tehostaneet pienten vaurioiden löytämistä ihmiskehosta, mutta toisaalta niiden massiivinen käyttöaste ei ole yhtään vähentänyt näiden vaivojen määriä (terveydenhuollon kustannukset sen sijaan nousevat koko ajan räjähdysmäisesti, koska keskittyminen on oireiden diagnosoinnissa ja hoitamisessa niiden syiden selvittämisen sijaan).

Syy tehottomuuteen on siinä, minkä useat tutkimuksetkin ovat jo osoittaneet. Näitä löydöksiä tulee jatkuvasti esille myös täysin oireettomista nivelistä/kudoksista (ts. kivun syy ei ole yleensä siellä, missä kipu tai vaurio on... ellet sitten ole pudonnut tikapuilta tms.) Toisaalta vaikka nivelen magneettikuvasta ei löytyisikään mitään patologista selitystä kivulle, voi nivel silti olla kipeä liikkeessä, johtuen sen epästabiliteetista (esim. kyynärnivel heittäjällä, jonka olkapää ei toimi optimaalisesti). Tämän monet fysioterapeutit ymmärtävätkin jo hyvin, mutta vielä pitäisi osata ottaa askel pidemmälle, ja kysyä: miksi nivel on epästabiili? Pelkkä niveltä ympäröivien lihasten voimaharjoittelu ei tuota tuloksia, vaikka kuinka kovasti yrittäisi. Toiminnallisuus ei ole yhtä kuin voimakkuus. Hyvän toiminnallisuuden omaava henkilö on voimakas, mutta voimakas henkilö ei välttämättä ole toiminnallinen. Kaksi eri asiaa. Toiminnallisuus ei myöskään parane yrittämällä tai hikoilemalla enemmän. Tämän olen itsekin oppinut kantapään kautta.

Tämä asia on erityisen tärkeää ymmärtää jos olet urheilija tai valmentaja. Voimaharjoittelu, vaikka se keskittyisi ns. heikkojen lihasten harjoittamiseen esim. rintarangan tai olkapään kiertäjäkalvosimen alueella, ei välttämättä paranna urheilijan toiminnallisuutta ja ryhtiä koko kehon tasolla. Esimerkki: Voimannostajat omaavat varmasti voimakkaimmat selkälihakset maailmassa, ja heidän ryhtinsä on silti kyfoottinen ja olkapäät edessä. Tässä asennossa (lue: ryhdissä) on aivan sama kuinka voimakkaat nämä lihakset ovat, koska niiden virheellinen asento estää niiden kunnollisen toiminnan (vinkki: rintarangan/olkapäiden virheellinen asento voi johtua jonkin muun nivelen virheasennosta). Biomekaniikan peruslaitkin tämän jo kertovat: lihas tuottaa suurimman voiman keskipituuksillaan, ei siis kroonisesti venyneenä tai lyhentyneenä. Pikajuoksijoitakin pitäisi lohduttaa tieto siitä, että takareisien kireys tai hamstring-syndrooma ei ole ammattitauti, vaan kehon toiminnallisuuden heikentymisen aiheuttama oire. Mikään määrä takareisien venyttelyä tai voimaharjoittelua ei yleensä auta, koska syy ei ole siellä missä kipu on. Voimakas tai lahjakas henkilö ei välttämättä ole toiminnallinen (ja kärsii siksi loukkaantumisista).

Kannattaa muistaa myös Albert Einsteinin lanseeraama määritelmä järjettömyydelle: toistaa samoja asioita yhä uudelleen ja uudelleen odottaen silti eri tuloksia. Tätä nimittäin kuulee jatkuvasti: minulla on x kipeä ja kävin lääkärillä, joka antoi piikin, mutta se ei auttanut, joten menen uutta piikkiä hakemaan.

Janne

15.5.2008 - Kitisevät tekonivelet
Kun lonkan tekonivelleikkaukset yleistyvät, ja potilaat ovat yhä nuorempia ja nuorempia, yleistyvät myös niihin liittyvät ongelmat. Keraamisia komponentteja sisältävät tekonivelet ovat joillakin potilailla alkaneet pitämään kitisevää ääntä kävellessä. Kun nivel on avattu, on nivelpinnoista löytynyt epätasaisia kulumajälkiä, jotka luultavasti ovat syynä äänelle. Olipa yllätys! Potilaalle vaihdettiin alle uusi nivel, mutta nivelen kuluman alunperin aiheuttanutta syytä, eli virheellistä lonkkanivelen toimintaa, ei korjattu. Potilas kävelee/vaappuu edelleen vajaalla lonkan liikelaajuudella, jolloin paine nivelpintoihin kohdistuu liiaksi vain yhteen pisteeseen tai liiketasoon (jolloin muodostuu juuri näitä "stripe wear"-kulumia eli raidanmuotoisia kulumia). NY Times -lehden jutun demonstraatiosivulta voit käydä tutustumassa tähän ilmiöön havainnollisemmin.

Janne

6.5.2008 - Solun aivot
Viimeiset pari viikkoa käynnissä ollut kysely solun aivoista - eli sen käyttäytymistä ja fysiologiaa ohjaavasta sekä koordinoivasta elimestä - on tuottanut nyt ääniä sen verran, että voimme tehdä johtopäätöksiä koululaitoksemme työn onnistumisesta. Tuma ja DNA keräsivät 34 vastauksesta yhteensä jopa 82 %, kun kolme muuta solun osaa saivat jokainen pari hajaääntä eli vajaat 6 %. Biologiantunneilla ollaan siis oltu hereillä! Nyt sitten voidaankin miettiä onko vastaus oikea. Tuma sisältää mm. DNA:n, joten molemmat vastaukset ovat oikeassa, jos ajatellaan, että geenit ohjaavat solun toimintoja. Tämä oletus voidaan testata laboratoriossa yksinkertaisella kokeella: poistetaan oletetut aivot eli tuma ja katsotaan miten käy. Mikäli organismin aivot poistetaan, sen pitäisi kuolla välittömästi, koska mikään ei enää ohjaa hengitystä, ruoansulatusta tai muitakaan fysiologisia toimintoja. Onneksi tiedemiehet ovat tehneet tätä jo satakunta vuotta, joten voimme siirtyä suoraan tuloksiin: solu jatkaa normaalia elämää ja reagoi ympäristöönsä myös tuman poiston jälkeen. Jos aivot olisivat sijainneet tumassa, olisi seurauksena pitänyt olla välitön kuolema. Samassa kokeessa kuitenkin huomataan, kuinka solun toiminta alkaa heikkenemään päivien tai viikkojen kuluessa kunnes se kuolee (joskus vasta kahden tai useamman kuukauden kuluttua). Se ei myöskään enää jakaudu toimenpiteen jälkeen.

Miksi solun toiminta heikkenee eikä se jakaannu tuman poiston jälkeen? Koska solu tarvitsee uusia proteiineja vanhojen rakenteen vaurioituessa tai jakautuessaan uusien rakenteiden muodostamiseksi. Tuman sisältämän DNA:n geenit toimivat ohjeina näiden proteiinien rakentamiseksi, ja jos ohjeet puuttuvat, ei solu kykene rakentamaan uusia rakennuspalikoita eikä näin lisääntymään. Tuman voidaankin ajatella olevan toiminnaltaan solun sukuelimet, ei aivot (vaikka miehillä joskus näiden väitetäänkin sijaitsevan samassa paikassa). Tietokonetermein tuma ja sen sisältämät geenit ovat koneen kovalevy, josta haetaan tietoa aina tarvittaessa, mutta tietokoneen toimintaa ohjataan näppäimistöllä, jonka painallukset prosessori tulkitsee. Mitkä rakenteet solussa sitten toimittavat näppäimistön ja prosessorin tehtäviä?

Oikea vastaus on solukalvo! Solukalvo ottaa vastaan ympäristön signaaleja (näppäinten panalluksia) erilaisten reseptoriproteiinien välityksellä, tulkitsee ne, ja lähettää tiedon tarvittavasta toiminnosta solun sisälle (prosessoi painallukset). Jokaisessa solussa on jopa yli 100,000 tällaista reseptoriproteiinia, jotka kykenevät aistimaan mm. glukoosia, myrkkyjä, lämpöä ja elektromagneettista säteilyä (yksi reseptori on erikoistunut aistimaan vain yhdenlaista signaalia). Vielä kerran: geenit ovat vain proteiinien rakennusohjeita - niiden rakentamista, tai rakentamatta jättämistä, ohjaavat ympäristön signaalit solukalvon reseptoriproteiinien välityksellä. Geenit eivät ohjaa itse itseään, vaikka monesti kuuleekin puhuttavan, että se ja se geeni on aktiivinen tai "päällä". Geeni ei ole aktiivinen tai inaktiivinen. Geeni on geeni. Se on vain sarja emäspareja tai tietokonetermein merkkejä. Geenin aktivoiminen tapahtuu oikeasti sopivan signaalin vaikutuksesta siten, että geenin peittävä lukusuoja (säätelyproteiini) avataan. Nyt geeni voidaan lukea ja vastaava proteiini valmistaa. Prosessin jälkeen lukusuoja sulkeutuu taas, ellei ympäristöstä tule jatkuvasti signaalia sen pitämiseksi auki. Ympäristön merkitys on siis paljon luultua suurempi, eikä geenejä voi syyttää läheskään kaikista terveysongelmistamme. Esimerkiksi vain alle 5 % syöpä- ja sydänsairauksista johtuu virheellisistä geeneistä (Willet 2002. Balancing Life-Style and Genomics Research for Disease Prevention. Science 296, s. 695-698). Mikä vielä ihmeellisempää, jopa geenivirheet voivat jäädä toteutumatta ympäristön vaikutuksesta.

Vuonna 2003 tutkijat huomasivat kuinka kahdesta geneettisesti identtisestä hiirestä, joilla molemmilla oli epänormaalia sairaalloista ylipainoa sekä kellertävän turkin aiheuttava geeni, vain toinen kasvoi ylipainoiseksi ja toinen oli piirteiltään täysin normaali/terve hiiri. Mikä aiheutti eron? Toisen äidille oli raskauden aikana annettu lisäravinteena foolihappoa, B12-vitamiinia, betaiinia ja koliinia. Näiden ravinteiden sisältämät metyyliryhmät sitoutuvat geenejä peittäviin säätelyproteiineihin ja voivat näin estää virheellisen geenin lukemisen (Waterland ja Jirtle 2003. Transposable Elements: Targets for Early Nutritional Effects on Epigenetic Gene Regulation. Molecular and Cell Biology 23, s. 5293-5300). Kannattaa siis muistaa, että terveyskohtaloa ei ylivoimaisen valtaosan tapauksessa ole määrätty etukäteen antamalla virheelliset geenit, vaan tapahtumien kulkuun vaikuttaa enemmän se, mitä laitamme suuhumme, miten liikumme, mitä ajattelemme ja monet muut asiat, joihin voimme itse vaikuttaa. Joskus jopa geenivirhe voi jäädä ilmentymättä elimistössä jos tarjoamme sille oikeita ärsykkeitä.

Janne

Selaile vanhoja blogimerkintöjä kuukausittain:
Lokakuu 2010
Syyskuu 2010
Elokuu 2010
Heinäkuu 2010
Kesäkuu 2010
Toukokuu 2010
Huhtikuu 2010
Maaliskuu 2010
Helmikuu 2010
Tammikuu 2010
Joulukuu 2009
Marraskuu 2009
Lokakuu 2009
Syyskuu 2009
Elokuu 2009
Heinäkuu 2009
Kesäkuu 2009
Toukokuu 2009
Huhtikuu 2009
Maaliskuu 2009
Helmikuu 2009
Tammikuu 2009
Joulukuu 2008
Marraskuu 2008
Lokakuu 2008
Syyskuu 2008
Elokuu 2008
Heinäkuu 2008
Kesäkuu 2008
Toukokuu 2008
Huhtikuu 2008
Maaliskuu 2008
Helmikuu 2008
Tammikuu 2008
Joulukuu 2007
Marraskuu 2007
Lokakuu 2007

Valid XHTML 1.0 Strict